FI | SWE | ENG
Sääsuojan ansiosta töitä voidaan tehdä kesät ja talvet. Sääsuoja suojaa kylmyydeltä, tuulelta, sateelta ja lumelta. Sääsuoja voidaan asentaa minkä tahansa telineen ympärille niin että työskentelypinta (esim rappaus ja muu saneeraus) pysyy lämpimänä. Sääsuoja on erityisen suosittu kerrostalojen ja muiden isompien rakennuksien saneerausten yhteydessä. Sääsuojan ansiosta rakenteiden kosteusongelmat vältetään helposti. Sääsuojan saa myös katoille, jolloin sääsuoja rakennetaan alumiiniristikosta koottavan väliaikaisen kattorakenteen päälle.
Jännevälit 10m, 15m ja 20m. Seinäkorkeus 3,5m.
Pituutta voidaan jatkaa 2,5m lohkoissa niin pitkäksi kun tarve vaatii.
Päätyseinäkuva 10m jännevälillä
Päätyseinäkuva 15m jännevälillä
Päätyseinäkuva 20m jännevälillä
Kun tilaat meiltä asennuspalvelun voit tilata samalla oman logon sääsuojaan. Saat mainoksesi parhaalle näkyvälle paikalle.

Klikkaa kuvaa niin näet esimerkin.




Sääsuojista ja huputuksesta lehdissä

Huppu ja sääsuoja armahtaa talvirakentajaa
Asiantuntijat: Itä-Suomen betonitalot vanhenevat kertarysäyksellä
Vesivuodoista kärsivä nuorisotalo huputettiin
Talven vaikutus rakentamiskustannuksiin
Kosteudenhallinnan osaaminen ja asenteet vaihtelevat
Onko kosteus riski puukerrostalossa?
Talvibetonointi - lämpötilaerot haasteena
Talvikustannukset kerrostalon runkorakentamisessa ja sääsuojan mahdollisuudet
Sääsuojaksen edut
Kunnon sääsuojaus korvaa pressuilla leikkimisen




Huppu armahtaa talvirakentajaa
(yle.fi uutiset 17.1.2013 kello 6:36)

Työn turvallisuus, laatu ja sujuvuus paranevat rakennustyömaan suojaamisella.
Hupun suojissa rakennustyöt voivat jatkua säässä kuin säässä.

Talviaikaisia mahdollisuuksia talonrakentamiseen ja korjaamiseen on viime vuosina kehitetty. Olosuhteiden asettamiin haasteisiin vastataan nykyään esimerkiksi huputtamalla rakennuskohteet. Syksyllä alkanut Kemin terveyskeskuksen peruskorjaus on tapahtunut hupun suojissa.

- Pysyvien telineiden rakentaminen ja remonttikohteen huputtaminen on parantanut niin töiden turvallisuutta, sujuvuutta kuin laatuakin, kertoo Rakennusliike I.P. Heikkilän toimitusjohtaja Jouni Heikkilä.
Heikkilä kertoo, että terveyskeskuksen remonttityömaalla ei ole koko syksyn ja talven aikana jouduttu pitämään yhtään päivää taukoa töissä sateen tai kylmyyden vuoksi.

Työkohteen suojaaminen takaa, että esimerkiksi kuivatuksen vuoksi auki olevien kattorakanteiden alle ei kerry sinne kuulumatonta kosteutta.

Turvallisuus puolestaan paranee, kun korjattavaa taloa kiertävät pysyvät, ja tämän ansiosta tukevat, telineet. Väliaikaisratkaisuihin ei ole tarvetta.

Jouni Hiekkilällä on pitkä talvirakentamiskokemus myös Kemin lumilinnan tekemisestä.

Huputetulla remonttityömaalla ei ole jouduttu pitämään taukopäivää sään vuoksi.
- Jouni Heikkilä




Asiantuntijat: Itä-Suomen betonitalot vanhenevat kertarysäyksellä
(yle.fi uutiset 4.10.2012 kello 15:09)

Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä rakennetut kerrostalot ovat tulleet peruskorjausikään. Putkiremonttien ruuhkavuosia on eletty jo pitkään, mutta monien asiantuntijoiden mielestä vielä suurempi pommi piilee varhaisten betonielementtitalojen vanhenemisessa.

Rakennuskannan ikääntyminen on näkynyt peruskorjausten aaltona. Esimerkiksi Kuopiossa tehdään LVI-saneerauksia nyt niin paljon, että markkinoille pyrkii yrityksiä myös maakunnan ulkopuolelta, rakennuskannaltaan nuoremmista kaupungeista.

Yle Savon haastattelemista rakennusinsinööreistä ja isännöitsijöistä valtaosa uskoo vielä putkiremontteja suuremman korjausaallon tulevan, kun lähiöiden betonielementtitalot ehtivät korjausikään. Niissä seinärakenne muodostuu kahdesta betonikerroksesta ja niiden välissä olevasta eristeestä.

- Se ulkokuori on alttiina säärasitukselle. Ongelmat ovat pakkasrapautuminen ja karbonatisoituminen, eli betonin emäksisyyden laskeminen. Se aiheuttaa betonin sisällä olevan raudoitteen ruostumista. Näiden seurauksena on, että betoniin alkaa tulla verkkomaista halkeilua ja betoni murenee, kertoo projektipäällikkö Kari Vepsäläinen insinööritoimisto Savon Controlteamistä.

Tekijöitä ja tietäjiä kaivattaisiin lisää

Kuopiolaiset isännöitsijät kertovat, että julkisivujen korjausta ei pidetä monessakaan taloyhtiöissä yhtä tärkeänä kuin putkiremonttia. Hankalimmissa tapauksissa ongelmiin herätään vasta sitten, kun rappaus alkaa pudota suurina liuskoina jalkakäytävälle.

Remonttina julkisivuremontti on yleensä halvempi kuin LVI-remontit. Asukkaiden kannalta se on kuitenkin kuluttava, mikä saattaa houkutella taloyhtiön lykkäämään tarpeellista korjausta.

- Telineet ympäri talon, huputus, hiekkapuhallus, rappaus uusiksi. Se alkaa olla lähes yhtä raskasta kuin putkiremontin tekeminen, sanoo isännöitsijä Panu Rytkönen Aktiivasta.




Vesivuodoista kärsivä nuorisotalo huputettiin
(metro.fi uutiset 1.9.2012)

Vesi on tuottanut viime aikoina ongelmia Helsingin Malmin nuorisotalolle. Ensin nuorisotalolla oli alakerrassa kosteusongelmia, jotka aiheutti Malmin torialueella tapahtunut putkivaurio.

Silloin muun muassa nuorisotalon koko musiikkitoiminta oli jäissä useita kuukausia kellarin kosteusongelmien vuoksi. Seuraavaksi vettä tuli katon kautta. Ensiapua ongelmaan saatiin tyhjentämällä lumet katolta.

– Nyt tämä parhaillaan meneillään oleva talon huputus johtuu kattoremontista. Koko vanhan puolen peltikatto menee uusiksi. Nuo tuoreimmat kosteusongelmat ovat johtuneet katon vuotamisesta, tietää Malmi-Pukinmäen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Ritva Varelius.

Huppupeitteestä huolimatta syksyn toimintakausi on voitu avata aivan normaalisti.

– Kaikki tilat ovat käytössä, eikä kattoremontti vaikuta nuorisotalon käytännön toimintaan, Varelius huomauttaa.

Malmin nuorisotalon rakennus on ainoa torin ympäristössä säilynyt vanha puutalo. Talon rakentanut Emil Lampinen oli ollut Amerikassa. Asuttuaan alkuun pienessä piharakennuksessa hän ryhtyi rakentamaan tätä Amerikan mallin mukaista taloa kodikseen.

Matti Saarinen perusti Lampisen taloon räätälinverstaan 1920-luvun puolivälissä. Myöhemmin siinä toimi Malmin Kirjakauppa.

Teija Loponen, Metro




Talven vaikutus rakentamiskustannuksiin
Jari-Pekka Poikolainen Opinnäytetyö (publications.theseus.fi)

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, paljonko on talvilisäkulut Loiston kokoisessa kohteessa. Opinnäytetyössä saatuja tietoja käytetään Lujatalon urakkalaskennan tukena tulevissa kohteissa. Loistossa talvi 2011─2012 maksoi €. Summa sisältää lumityöt (käsin tehdyt ja koneelliset), kaikki sulatukset ja suojaukset, talojen lämmitykset ja kuivaukset, lisälämmitykset sekä talven tuomat ainekustannukset. Eli käytännössä A-talon rungon nostamiseen kului tuo raha. Muut talot olivat ennen talvea jo saavuttaneet vesikattokorkeuden, joten niihin viime talven vaikutus oli vä- häinen. Niihin kuluja tuli oikeastaan vain lämmityksestä ja lisävalaisusta. Kolme muuta taloa yhteensä vastaa kooltaan A-talon kokoa. Vertailukohtana viime kesään sähköä kului viiden talvikuukauden aikana kWh ja kesällä viiden kuukauden jaksolla sähköä kului vain kWh, eli talven kulutus oli noin 3,5 kertaa suurempi kuin kesäajan kulutus. Tosin rakennusvaihe oli myös hiukan erilainen, mutta suuntaa antavasti talvirakentaminen kuluttaa 3-4 kertaa enemmän sähköä. Polttoöljyä oli laskettu menevän kg ja sitä menikin kg. Kaasua oli laskettu kg ja sitä meni kg. Talvilisätyöt litteralle, talvitöihin, tarvikkeisiin ja talvityöalihankintaan oli varattu € ja sinne tuli kuluja talvesta €. Kokonaisuudessaan talvi tuotti odottamattomia kustannuksia noin €, jonka verran litterat ylittyivät

Talvilisätyöt on hankala arvioida ja kilpailu urakointipuolella niitä ei varmaan voi edes ottaa huomioon, jos mielii saada urakoita. Gryndi-rakentamisessa sen sijaan neliöhintaan saa piiloteltua vallan hyvin talven kulut. Esimerkiksi Loiston €. Toki tällä ajattelutyylillä neliöhinta voi nousta korkeaksi, mutta pitää kohtuuden kaikessa, jotta asunnot saa myytyä. As Oy Kallaveden Loiston koko budjetti on noin €. Talvilisätöistä aiheutunut kuluerä koko urakkahintaan nähden on noin %, sisältäen kolmen jo rungot ylhäällä olleen talon sisävalmistustyöt ja runkojen lämmitykset sekä A-talon runkovaiheen työt ajalta 1.11.2011─1.4.2012. Taulukko 1 antaa hieman erilaista tietoa. Sen mukaan runkotyövaiheessa talvihaitta olisi 5,5─7,5 %. Toki on hankala erottaa vain A-talon prosenttiluku, koska rungot olivat niin eri vaiheissa, kaikki on ns. samalla laskulla.3

Jos talo olisi suorakaiteen mallinen, huputus olisi helpompi ja halvempi toteuttaa. (Ratu C8-0377 sivulla 13.) On hyvä esimerkki kuvitteellisesta huputuksesta siinä 12- kerroksisen kokonaissäästöt olivat 28 272 - 36 228 €. Huputukselle oli arvioitu hintaa 11 €/m3 eli Loiston A-talon huputus olisi voinut tulla maksamaan noin 7000 M3*11€/M3=77 000€ . Lisäksi huputus ei oikein toimi kunnolla täysin elementtirakenteisessa talossa. Nostoja on paljon ja valuja vähän. Siitä voisi olla isompi hyöty, jos olisi paikallaan valettavat holvit ja elementtiseinät. Ensin seinät pystyyn sitten huppu päälle, niin saisi rauhassa, ja tuulelta ja tuiskeelta suojassa, rakentaa holvimuotit ja siihen liittyvät työt ja valut.





Kosteudenhallinnan osaaminen ja asenteet vaihtelevat
Rakennustaito > UUSIN LEHTI > Kosteudenhallinnan osaaminen ja asenteet vaihtelevat Lehti: 9/2010

Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo, että kosteudenhallinta on rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla. Rakennustarkastaja Esa Koponen Kuopiosta ja rakennusvalvoja Kalervo Hatakka Demaco Oy:stä sanovat, että käytännössä kosteushallinnan osaaminen ja ennen kaikkea asenteet vaihtelevat edelleen. Vastaava mestari Timo Kirjalainen Skanskasta taas kertoo kokemuksistaan asuntotornien työmailla.

Vuoden rakennustarkastajaksi keväällä nimetty Esa Koponen sanoo, että kosteudenhallintasuunnitelma ja siihen liittyvä suojaussuunnitelma pitäisi ottaa mukaan jo urakkapyyntöasiakirjoihin, jotta vastuun siirtäminen tilaajalta toteuttajalle onnistuisi ongelmitta.

Koposen mukaan sääsuojien käyttö on Kuopiossa lisääntynyt etenkin korjauskohteissa. Hän sanoo, että tässä on auttanut osaltaan myös se, että rakennusvalvonta on koettanut informoida suojien käytön eduista.

Koponen kertoo, että kosteudenhallinnan ongelmat ovat hyvinkin odotetunlaisia: rakennusmateriaalit pääsevät kastumaan puutteellisen suojauksen takia. Hän sanoo, että vikaa on ennen kaikkea asenteissa. Kosteudenhallintaa ei oteta tosissaan, vaan tehdään “niin kuin on aina tehty”.

Suunnitelma ei korvaa kokemusta

Kalervo Hatakka Demaco Oy:stä on tällä hetkellä valvojana SRV:n työmaalla Helsingin Itäkeskuksessa. Itäkeskuksen Prisman naapuriin rakennettavaan kiinteistöön valmistuu 300 asuntoa, 200 autopaikkaa, lääkärikeskus sekä hoiva- ja liiketilaa.

Hatakka sanoo, että ainakin pääkaupunkiseudulla rakennusvalvonta vaatii oikeasti kosteudenhallintasuunnitelman kaikilta työmailta. Kyseessä ei ole vain pykälä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tämä on hänen mielestään hyvä asia, vaikkakaan suunnitelma ei korvaa ammattitaitoisen työnjohdon ja valvonnan kantapään kautta saadun kokemuksen merkitystä.

Hatakan mielestä kosteudenhallinta on käytännössä työmaan eli vastaavan mestarin vastuulla, vaikka lain mukaan vastuu kuuluukin tilaajalle. Toki viime kädessä rakennuttajan tai käytännössä valvojan tehtävä on puuttua asiaan, mikäli virheitä ilmaantuu. Myös rakennusvalvonta voi ottaa asioihin kantaa, jos näkee puutteita, mutta näin pitkälle ei asioita pitäisi työmaalla päästää.

Lämmöt päälle mahdollisimman pian

Työmaa-aikaisen kosteudenhallinnan kannalta kaiken A ja O on Hatakan mielestä lämpöjen saaminen päälle mahdollisimman pian sen jälkeen kun rakennuksen vaippa on ummessa.
– Vaikka vaippa saataisiin valmiiksi kesällä, rakenteiden kuivuminen edellyttää lämmitystä, hän muistuttaa.

Betonirakenteiden kosteuden seuranta on myös tärkeätä, ettei rakenteita aleta pinnoittaa liian märkinä. Tämän päivän lattia- ja laatoitusurakoitsijat ovat Hatakan mielestään oppineet kosteuden mittauksen merkityksen kiitettävästi.

Betonirakenteiden kuivumista voidaan nopeuttaa sopivan betonireseptin valinnalla, betonimassan vesimäärää kun voidaan vähentää notkistavien lisäaineiden avulla. Hatakka sanoo, ettei hänen työmaillaan ole menty tähän, mutta myös nykyisellä työmaallaan betonitoimittaja on järjestänyt palaverin pääurakoitsijalle, paikallavalu-urakoitsijalle ja valvojalle, jossa on käyty läpi muun muassa betonilaadut kuhunkin kohteeseen sekä jälkihoito.

Sääsuoja etenkin korjaustyömaalle

Entä mitä mieltä Hatakka on sääsuojista? Hän pitää niitä hyvänä ratkaisuna. Monet urakoitsijat ovat ymmärtäneet, että suojan avulla vältetään huonojen säiden aiheuttamat aikatauluongelmat. Esimerkiksi Hatakan nykyisellä työmaalla pihakannen vesieristys tehtiin sääsuojan sisällä.

Sääsuojan käyttö on yleistynyt etenkin peruskorjaustyömailla. Jopa koko rakennus voidaan huputtaa remontin ajaksi. Uudisrakennustyömailla suojauksessa on eduista huolimatta ongelmia, kun täytyy miettiä, miten rakennustarvikkeet saadaan suojan sisään. Sääsuojan käyttö muuttaakin yleensä toteutuksen luonteen elementtitekniikasta paikalla rakentamiseksi.

Uudisrakennustyömailla sääsuojaa voi käyttää koko työmaan huputuksen sijasta pienemmissä työkohteissa, esimerkiksi juuri Hatakan mainitsemissa pihakansissa tai vesikatoilla. Hän sanookin purnanneensa moneen kertaan juuri vesikattotöiden kosteudenhallinnasta. Jo asennettujen eristeiden pitäminen kuivana ei nimittäin tahdo onnistua mitenkään. Joka työmaalla täytyy opastus aloittaa alusta, hän valittaa. Eristeet täytyy suojata huovalla aina kun työt jäävät kesken esimerkiksi viikonlopuksi, ja lisäksi varmistaa, etteivät katon kaadot johda sadevesiä eristeiden päälle huovasta huolimatta.

Elementtien eristeet kastuvat helposti

Vesikattotöiden ohella Hatakan purnauksen kohteena ovat betonisandwich-elementit. Vaikka elementtien eristekerros suojataan tehtaalla muovilla, eristeet onnistutaan kastelemaan liian usein työmailla. Kun elementtejä nostetaan kuormasta fakkeihin odottamaan asennusta ja fakista paikoilleen kerroksiin, muovi repeytyy jossain vaiheessa väistämättä.

– Onko kyseessä kiire vai pelkkä asennekysymys? Hatakka kysyy.

Rakennuksen käytönaikaisesta kosteudenhallinnasta Hatakka kertoo, että viranomaiset ovat alkaneet vaatimaan pintavesisuunnitelmia sadevesien ohjaamiseksi rakenteiden ulottuvilta. Salaojien rakentamisessa onnistutaan tänä päivänä sentään yleensä moitteetta.

Sellonhuipun runko valmiiksi etuajassa

Korkeisiin asuinkerrostaloihin erikoistunut vastaava mestari Timo Kirjalainen Skanskasta on samoilla linjoilla Hatakan kanssa puhuessaan kosteudenhallinnasta. Hänenkin paras neuvonsa on tehdä runkotyöt ja saada vaippa umpeen mahdollisimman nopeasti, ja käyttää säästynyt aika sisätöihin niin, että rakenteille jää aikaa kuivua.

Nopea runkovaihe edellyttää Kirjalaisen mukaan huolellista ennakkosuunnittelua. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä hänen kaksi viimeistä työmaataan. Leppävaaran Tornin 21-kerroksisessa talossa kehitettiin logistiikkaa ja mallintamisen hyväksikäyttöä. Aikataulun nopeudesta kertoo se, että toisen kerroksen mallihuoneisto oli valmis, kun runko oli nousemassa vasta 12–13. kerroksen tasolla. As. Oy Sellohuipun 17-kerroksinen runko valmistui muutama viikko sitten kaksi kuukautta etuajassa.

Leppävaaran tornissa ja Sellonhuipussa kosteudenhallintaa edesauttoivat paikalla valetut välipohjat. Kirjalaisen seuraavassa kohteessa, 17-kerroksisen asuntotornin työmaalla Martinlaaksossa välipohjat tehdään ontelolaatoista. Vedenpitävyys varmistetaan tällä työmaalla käyttämällä ohuempia ontelolaattoja ja valamalla pintalaatta märkätilojen kaatoineen mahdollisimman pian.

Leppävaaran tornissa ei hissi- ja porraskuiluja suojattu runkovaiheessa mitenkään, joten sadevedet pääsivät näiden kautta vapaasti poistumaan holvilta. Pääasia oli Kirjalaisen mukaan se, että asuntojen sisään ei sadevesiä päässyt mitään kautta.

Kirjalainen kertoo, että betonilaadun vaihtaminen vähemmän vettä sisältävään on hänen työmaillaan jokapäiväistä. Kun kylpyhuoneen pintalattiat valaa nopeasti pinnoitettavalla NP40-betonilla, betoni kuivuu niin nopeasti, etteivät seuraavat työvaiheet ehdi mukaan.

Arto Rautiainen

Kosteudenhallinta määräyksissä ja ohjeissa

Rakennusaineet ja -tarvikkeet sekä rakennusosat on suojattava haitalliselta kastumiselta kuljetusten, varastoinnin ja rakentamisen aikana. Kosteiden rakenteiden ja rakennuskosteuden on annettava kuivua tai rakenteita on kuivatettava riittävästi, ennen kuin ne peitetään kuivumista hidastavalla ainekerroksella tai pinnoitteella.

Rakennustyön oikean suorittamisen varmistamiseksi on työnsuorittajan tunnettava rakenteiden kosteustekniikkaa koskevat suunnitelmat ja työohjeet sekä hänellä on oltava riittävä ammattitaito. Kosteusteknisiä työsuorituksia tulee valvoa ja työvaiheet tarkastaa.

Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmalla pyritään kartoittamaan työmaan toteutuksessa esille tulevat kosteusriskit. Kosteusriskien kartoituksella kootaan luettelo materiaaleista, tuotteista ja rakenteista, joiden suunnitteluun ja toteutukseen voi liittyä kosteusteknisiä ongelmia.

Suojaus on yksi oleellisimmista kosteusvaurioita vähentävistä toimenpiteistä: Työmaalle tulevat materiaalit pyritään toimittamaan suoraan kohteeseen. Kuljetuksen, välivarastoinnin ja asennuksen aikana huolehditaan suojauksin, että materiaalit eivät pääse kastumaan. Sandwich-elementtien eristeet suojataan jo elementtitehtaalla. Kosteusteknisesti arat työvaiheet tehdään sääsuojan alla. Runkovaiheessa sadevedet johdetaan hallitusti pois ylimmiltä holveilta. Julkisivu-ikkunat asennetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vesikatolle asennetaan mahdollisimman pian höyrynsulkukermi.

Talonrakennustyömaan kosteudenhallinnan painopisteet ovat rakennusmateriaalien suojaukset ja oikea varastointi, rakennuksen alapohjassa salaojien ja kaivojen asennustapa ja toimivuus sekä alapohjatäytöt oikeilla materiaaleilla. Perusmuureissa vedeneristykset, salaojakaivantojen täyttöjen asennustapa ja pintakerrosten kallistus pois perusmuurista. Rungossa ontelolaattojen vesireikien varmistus; aikataulussa pysyminen, jotta jää riittävä kuivumisaika ennen sisävalmistustöitä; vesikaton nopea vedenpitävyys, riittävä lämmitys ja ilmanvaihto sekä sadevesiviemäröinnin työnaikainen toimivuus. Lisäksi painopisteitä ovat pintabetonilattioiden kuivuminen ja kuivumisen seuranta, kosteissa tiloissa rakenteiden riittävä kuivuminen ja kosteuseristeiden oikea asennustapa, kosteudenmittaussuunnitelman laatiminen, kosteudenhallinnan dokumentoinnit maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ja niiden kirjaaminen työmaan tarkastusasiakirjaan. (AR)
Lähde: Suomen Rakentamismääräyskokoelman julkaisu C2, Kosteus/Määräykset ja ohjeet




Onko kosteus riski puukerrostalossa?
http://ylospainkasvaapuu.fi/tietoa

Kosteus ei ole riski, kun rakennetaan rakentamismääräysten mukaan. Kun puukerrostalon runkoa rakennetaan, runko suojataan sateelta ja lumelta eli kosteudelta huputuksella. Huputus on, kuten nimi sanoo, iso huppu, ikään kuin teltta rakennuksen yllä. Kun puukerrostalon runko rakennetaan hupun alla, ei sadevesi pääse kastelemaan rakenteita työn aikana.

Missä tahansa talossa kosteus voi olla riski myös talon valmistuttua. Tärkeintä on, että rakentamisaikana on noudatettu rakentamismääräyksiä ja säältä suojattua rakentamistapaa, jolloin peittyviin rakenteisiin ei pääse kosteutta.





Talvibetonointi - lämpötilaerot haasteena
Sanoma News 6.3.2012

Betonointi kylminä vuodenaikoina

Talvisaikaan rakentaminen ja erityisesti betonointi voi olla todella haasteellista lähinnä kovien pakkasten vuoksi. Normaalisti talviajaksi lasketaan aika jolloin vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nolla-asteen alapuolelle. Käytännössä betonoinnin osalta ongelmien välttämiseksi on ryhdyttävä kuitenkin jo keskilämpötilan laskiessa alle + 5 asteen.

Talvibetonoinnin ongelmia ovat erityisesti betonin liian nopea lämpötilan lasku joka aiheuttaa veden ja sementin reaktioiden hidastumista. Tällöin betonin jäätymislujuuden ja muotinpurkulujuuden saavuttaminen hidastuu. Ääritapauksessa betoni jäätyy ja vaurioituu ennen kuin jäätymislujuus on saavutettu eikä rakenne saavuta sille tarkoitettua lujuutta. Hitaampaan lujuuden kehitykseen kannattaa varautua tapauskohtaisesti lämpötilan ollessa + 10 astetta.

Valettavalla rakenteella merkitystä

Ennakkosuunnitteluun kannattaa panostaa jo ennen varsinaista talviaikaa, jotta työt sujuvat suunnitelmien mukaan. Tarvittaviin toimenpiteisiin vaikuttaa olosuhteiden lisäksi valettavien rakenteiden mitat. Massiivisissa rakenteissa kuten järeissä perustuksissa, paksuissa paikallavaluholveissa ja seinissä jäätymisriskit ovat pienemmät kuin mitoiltaan pienemmissä valuissa. Näitä ovat esimerkiksi saumojen valut ja pienet maata vasten valettavat anturat. Myös lattiarakenteet ovat arkoja lämpötilan laskulle suuren lämpöä haihduttavan pinta-alan takia.

Ennakkotoimenpiteillä lopputulos varmistuu

Paljaat betonipinnat tulisi eristää paksulla suojamatolla, jotta lujuuden ja lämpötilan kehitys ei hidastuisi. Suojauksessa (huputus ja sääsuojaus) olennaista on estää tuulen ja vedon vaikutus sekä pyrkiä säilyttämään betonin lämpö ja reaktiolämpö. Betonin ja betonirakenteen lujuudenkehitystä voidaan nopeuttaa lämmittämällä valettua rakennetta sekä siihen yhteydessä olevia muita rakenteita. Lämmön ylläpitämiseen toimivat parhaiten erilaiset kuumailmapuhaltimet+huputus ja valuun sijoitettavat lämpölangat. Olennaista on myös oikeanlaisen betonilaadun valinta, jolla vaikutetaan betonin lujuuden kehittymiseen.

Perustusten betonoinnissa kylmäsillat ongelmana

Perustuksia valettaessa talvella on alustan oltava sula ja lämmin. Kylmä maa toimii niin sanottuna kylmäsiltana joka imee betonimassan lämmön. Tällöin sitoutuminen ja lujuudenkehitys hidastuvat. Pieni kokoiset anturat saattavat jäätyä liian aikaisin ilman lisälämmitystä tai huputusta ja sääsuojausta kun taas massiivisissa perustuksissa oma lämmönkehitys kiihdyttää sitoutumista ja lujuuden kasvua ja jäätyminen on harvoin ongelma. Massiivisissa rakenteissa ongelmaksi muodostuu suuret lämpötilaerot sisäosan ja pinnan välillä, josta monesti seuraa halkeilua. Muottien purkaminen liian aikaisin yleensä lisää tätä halkeiluriskiä.

Pystyrakenteissa huomioitava rakenteen ylä- ja alaosat.

Seiniä betonoitaessa korkeintaan -10 °C pakkasella on harvoin ongelmia jäätymisen, kanssa sillä puu- tai vanerimuotit eristävät suhteellisen hyvin lämpöä. Riskikohtana on yläosan paljas valupinta joka on suojattava eristeellä. Myös alaosan kylmään rakennetta vasten on asennettava lisälämmitys. Pilarivaluissa talvella on yleensä käytettävä lisälämmitystä ja teräsmuotilla toteutettu valu vaatii aina lämmöneristyksen tai lisälämmityksen.

Pääsääntönä voidaan pitää, että talvella betonin lujuudenkehitys pysähtyy kun betonin lämpötila laskee nollan alapuolelle eli jäätyy. Käytännössä tämä tarkoittaa 2-3 vuorokautta, ellei lisälämmitystä tai eristystä käytetä.

Lattiavalun onnistuminen edellyttää lämmittämistä

Tilan jossa lattiavalu suoritetaan tulee olla olosuhteiltaan tuuleton, vedoton ja lämmin (sääsuoja ja huputus). Esimerkiksi valukatos jossa on kuumailmalämmitys mahdollistaa hyvät olosuhteet. Ilmanlämpötilan tulisi olla +15 - +20 astetta 3-4 vuorokauden ajan.

Lattiat on aina valettava lämpimälle valualustalle (> +5 C). Mikäli alusta on liian viileä niin lattian sitoutuminen hidastuu ja pinnan hierto siirtyy myöhemmäksi. Ongelmana tässä on se että valukerroksen alaosa jäähtyy ja sitoutuu hitaammin kuin pintakerros. Tällöin hierrettäessä valun pohjakerros elää eikä se kestä hiertämisen aiheuttamaa rasitusta. Myös tilanteessa jossa viileä alusta on hidastanut sitoutumista ja pinnat hierretään väkisin valmiiksi, voi alhaalta vielä nousta vettä pintaan joka jää rakkuloiksi.

SUOJAUS- JA LÄMMITYSTOIMENPITEET

Iirtolumi ja jää sulatettava aina pois
Valualusta tulee aina lämmittää, myös liittyvät rakenteet
Tarvittaessa sääsuojan ja huputuksen asentaminen (suoja sateelta ja tuulelta)
Rakenteen huputus (estää lämmön siirtymistä)
Lämpöeristeiden ja eristematojen asentaminen
Lämmityksen järjestäminen: kuumailmapuhaltimet, lämpölangat





TALVILISÄT KERROSTALON RUNKORAKENTAMISESSA JA SÄÄSUOJAN MAHDOLLISUUDET
Pasi Tolvanen, Opinnäytetyö, Johtopäätökset, Huhtikuu 2012 http://publications.theseus.fi/

Tutkimuksen tulosten perusteella talvilisätyöt, energian kulutus ja materiaalikustannukset ovat merkittävimmät talvilisäkustannustekijät.

Kuten luvuissa 3.5 ja 5.4. todetaan, sääsuojan käytöllä saavutetaan sellaisia etuja jotka ovat selkeästi kustannussäästöinä näytettävissä ja toisaalta sellaisia, jotka eivät tule kustannuksissa konkreettisesti näkyviin ennen kuin on saatu kokemusperäistä tietoa. Monia sääsuojan tuomia parannuksia on erittäin vaikea edes kokemuksen myötä osoittaa euroina, mutta sen sijaan työtyytyväisyytenä ja kehittymisessä mukana olemisen tuomana innostuksena kylläkin. Sääsuojan käytöllä voidaan vähentää lähes kokonaan miestyövoimin tehtävät lumi- ja jäätyöt, koska ne sijoittuvat suurimmilta osin rakennuksen pohjan alueelle. Samoin suojaustyöt vähenevät merkittävästi eikä suojaukseen tarvittavia materiaaleja enää rakennuksen alueella tarvita.

Tuloksien perusteella karkeasti arvioituna, jos talvitöistä lumi- ja jäätyöt, suojaustyöt ja lämmitystyöt jäävät sääsuojan käytöllä pois, kattaa se kaikista talvitöistä 91 %. Tämä tarkoittaa kaikista talvilisäkustannuksista noin 30 %:n säästöä. Materiaalikustannuksista säästöjä saadaan, kun holvin suojausmateriaaleja ja mahdollisesti pakkasmattoja ei tarvita.

Rakennuksen ollessa suurempi (Kaisla) tulee sääsuojan kustannukset suhteessa pienemmiksi ja näin sen käyttäminen taloudellisesti kannattavammaksi. Sääsuoja voi tuoda rakennusliikkeelle myös merkittävää imagohyötyä, kun rakenteet ovat koko prosessin ajan suojassa ja eivät altistu niin paljon kosteusrasituksille. Tällöin ohikulkijan eli mahdollisen asiakkaan on helpompi ymmärtää, että hyvä laatu on helpommin saavutettavissa ja juuri kyseinen rakennusliike haluaa siihen panostaa. Sääsuojien suuret ja kauas näkyvät seinäpinta-alat voisivat toimia myös oivallisena mainostilana itse rakennusliikkeelle tai jopa ulkopuolisille mainostajille.

Tutkimus osoittaa melko seikkaperäisesti miten talvilisäkustannukset jakautuvat Kaislan tyyppisellä työmaalla. Sen tuloksista selviää myös, että sääsuojan käyttäminen tulee olemaan kustannuskysymys, mutta myös laatukysymys. Kuten jo aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on ilmennyt ja tässäkin tutkimuksessa on sitä kerrattu, töiden talvityöhaittojen ja -lisien eritteleminen talvilisäkustannuksista on erittäin hankalaa. Ehkä kaikki mahdollinen onkin jo tehty asian tutkimisen saralla. Voi kuitenkin olla, jos sääsuojien käyttö suomalaisilla työmailla yleistyy, että se olisi myös mahdollisuus jossa näiden talvikustannusten pois jääminen ja sen vaikutus voitaisiin tutkia uudesta näkökulmasta. Kun rakennusliikkeet ryhtyvät käyttämään uudisrakentamisessa enemmän sääsuojia, olisi sekin hyvä mahdollisuus tutkia tarkemmin myös sääsuojan käytön tuomia etuja ja kustannussäästöjä, joita ei voi tietää kuin käytännön kokeilujen kautta.






Sääsuojaksen edut
Toni Pekkanen, Vesikattotyön sääsuojaus Lauritsalan seurakuntakeskuksella, Opinnäytetyö 2012

Suojaamalla työkohde luodaan laatua, varmuutta ja tehokkuutta rakentamiseen. Sääsuojan päätarkoituksena on suojata työkohde, rakennusmateriaalit sekä työmaalla työskentelevät ihmiset sateelta, tuulelta, lumelta, pakkaselta ja liialta auringonvalolta. Sääsuojan alla on miellyttävämpi työskennellä ja työmotivaatio on parempi. Sääsuojauksella minimoidaan laaturiskejä ja vältytään ylimääräisen kosteuden poistotoimenpiteiltä. Kuivassa työympäristössä säästetään myös energiaa ja materiaalihävikki on pienempää. Aikataulutus on luotettavampaa, kun ei olla sään armoilla. Rakennusajan viivästysten puuttuessa saadaan säästöä aikakustannusten kautta.

Kunnon sääsuojaus korvaa pressuilla leikkimisen

Kosteusongelmien karut opetukset ja yhä oikukkaammiksi käyvät talvisäät ovat panneet vauhtia sääsuojaustekniikan kehittämiseen. Varsinkin korjausrakentamisessa asianmukainen sääsuojaus on jo lähes sääntö.

Rakentajat ovat perinteisesti tottuneet siihen, että työmaalla kuin työmaalla tulee sään takia venttatunteja ja -päiviä. Sääriski on otettu huomioon jo urakkalaskentavaiheessa sitä painokkaammin, mitä enemmän työt painottuvat talveen. Jos säältä on pitänyt suojautua ja suojata rakenteita, se on tehty tavallisilla pressuilla.

Korjausrakentamisen kehittymisen myötä myös sääsuojaustekniikat ovat edistyneet. Nykyään on kevyiden pressutusten asemesta tavallista rakentaa suojattavan alueen päälle teräs- tai alumiinirungolla tuettuja, harjalla varustettuja kangasrakenteita. Niiden suunnittelu ja pystytys vaatii ammattitaitoa, jota löytyy useimmilta sääsuojien toimittajilta.

Suojausta osataan jo vaatia

Luotettava sääsuojaus on tarpeen varsinkin silloin, kun remontti kohdistuu kiinteistöön, josta osa on työmaan aikana normaalissa käytössä. Myös kiinteistöjen omistajat ovat viime vuosina havahtuneet näkemään sääsuojauksen merkityksen kosteusvaurioriskien minimoinnissa, ja monet tilaajat vaativat sääsuojauksen sisällyttämistä urakkatarjouksiin.

– Sanoisin, että sääsuojaus vaaditaan runsaassa puolessa kaikista merkittävän kokoisista korjausrakennuskohteista, arvioi projektijohtaja Jari Liitomaa Telinekataja Oy:stä.

Liitomaa pitää järkevänä kriteerinä sääsuojauksen tarvetta arvioitaessa sitä, missä määrin korjaukset kohdistuvat kantaviin, piilossa oleviin rakenteisiin. Jos esimerkiksi kattoremontissa uusitaan pelkkä vesikate, kevyt pressusuojaus saattaa hyvinkin riittää. Jos taas korjataan syvemmältä ja joudutaan aukaisemaan kattoa laajalta alalta, tukeva sääsuojaus on perusteltu.

– Hyviä esimerkkejä kohteista, joissa huolella rakennettu sääsuojaus on välttämätön, on kaupunkien keskustoissa yleistynyt ullakkorakentaminen, hän toteaa.

Mitoitus kohteen mukaan

Sääsuojausten toimitukset perustuvat lähes poikkeuksetta sääsuojajärjestelmien vuokraamiseen. Tyypillinen vuokra-aika on muutamia kuukausia, mutta puolen vuoden tarvekaan ei ole epätavallinen. Vuokrahinnat vaihtelevat suuresti, ja vuokraan vaikuttavat pääasiassa vuokra-aika ja järjestelmän koko.

Järjestelmä on lähes joka kohteessa erilainen, koska suojattava pinta-ala vaihtelee, ja rungon tuentaratkaisut ovat varsinkin korjauskohteissa työmaakohtaiset.

– Jo se, korjataanko sekä julkisivu että katto tai pelkkä katto, vaikuttaa sääsuojausrakenteeseen. Jos korjataan myös julkisivu, kattotöitä varten tehtävä sääsuojaus tuetaan useimmiten telineisiin, jotka ulottuvat kattopinnan yläpuolelle. Harvoin sääsuojaus on runkonsa osalta symmetrinen, Jari Liitomaa toteaa.

Saatavilla olevat sääsuojien runkorakennevaihtoehdot rajoittavat sääsuojausten mitoitusta eniten. Tästä syystä suojausten leveydet ja pituudet ovat yleensä viiden metrin kerrannaisia. Suurilla pinta-aloilla sääsuojatoimittajat tekevät tästä kuitenkin poikkeuksia.

– Voimme toimittaa järjestelmiä, joiden leveydet vaihtelevat välillä 5–32 metriä, kertoo markkinointipäällikkö Nina Saarinen Lainapeite Oy:stä.

Lainapeite on sääsuojausalan uranuurtaja Suomessa; nykyään yhtiö kuuluu Nordic Shelter Solutions -konserniin, joka on sääsuojien ohella erikoistunut varasto-, tuotanto- ja urheiluhallien myymiseen ja vuokraamiseen.

Markkinat hiljentyneet

Saarisen mukaan sääsuojien vuokrausmarkkinat ovat hiljentyneet jonkin verran viime vuoteen verrattuna.

– Ero on kuitenkin aika pieni, ja tietyntyyppisiä korjausrakennustyömaita, esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja, on jopa enemmän kuin viime vuonna, hän kertoo.

Kysyntä on lievän taantuman aikana hänen mukaansa kohdistunut yhä selvemmin perusjärjestelmiin. Sen sijaan Lainapeitteen lippulaivaa, moottoroiduilla teräsrakenteisilla vaakapalkeilla varustettua sääsuojan ja nosturin yhdistelmää ei juuri ole työmaille kysytty. Kyseisen järjestelmän etuna on vaakapalkkeihin tuetun sääsuojausrakenteen korkeussuuntainen säätömahdollisuus sähköisesti. Järjestelmää on käytetty suhteellisen paljon Ruotsissa, mutta Suomessa käyttö on ollut toistaiseksi niukkaa.

Kun uutta liitetään vanhaan

Sääsuojausten yleistyminen on vahvasti sidoksissa korjausrakentamisen yleistymiseen ja rakennuttajien lisääntyneeseen tietoisuuteen kosteusvaurioista ja niiden ennalta ehkäisystä.

– Muitakin syitä varmasti on, mutta kyllä kosteusvaurioihin havahtuminen on ollut tärkein tekijä siinä, että tilaajat osaavat nykyään vaatia sääsuojausta, toteaa rakennuttajakonsultti Marko Liimatainen Sweco PM Oy:stä.

Yksi hänen valvomistaan kohteista on tällä hetkellä Asunto Oy Eteläinen Hesperiankatu 4 Helsingissä, jossa vanhan kiinteistön saneerauksen ohella rakennetaan uudisrakennussiipi. Asuintaloremontiksi poikkeuksellisen mittava työmaa käynnistyi viime vuoden keväällä ja valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

– Sääsuojausta on käytetty kahdessa vaiheessa: ensin vuoden 2008 loppukesällä ja syksyllä vesikattotöiden ja ullakon muutostöiden ajaksi ja uudestaan tämän vuoden kesällä rakennettaessa uudissiiven vesikattoa, Liimatainen kertoo.
Hän pitää mahdottomana rakentaa riittävän riskittömästi ilman asiallista sääsuojausta, mikäli – mainitun kohteen tavoin – on kajottava vesikaton alapuolisiin rakenteisiin.

– Tällä työmaalla sääsuojaus oli itsestään selvä valinta, koska kaikki vettä pidettävät rakenteet purettiin, hän perustelee.

Venttapäiviä ei haluta

Helsingin keskustassa, Hietaniemenkadulla, on käynnissä lyhyen ajan sisällä toinen suurehko korjausrakennuskohde, jossa työt tehdään erikseen kohdetta varten suunnitellun sääsuojan alla. Viime vuonna Lujatalo urakoi Hietaniemenkatu 5:n korjauksen, ja nyt on käynnissä Hietaniemenkatu 9:n remontti. Ensin mainittu, yli sata vuotta vanha kiinteistö muunnettiin asunnottomien palvelukeskukseksi. Vanhat rakenteet sisälsivät kosteudelle erityisen alttiita eristemateriaaleja, kuten heinää ja purua.

– Tämänkaltaisissa kohteissa sääriskeillä ei voi missään tapauksessa leikkiä. Nyt käynnissä olevassa, kauttaaltaan paikallavalurunkoisessa Hietaniemenkatu 9:ssä eristemateriaalit ovat hieman nykyaikaisempia, mutta sääsuojauksen rakentaminen on tässäkin itsestään selvä asia, muun muassa suojattavan alueen muodon ja suuren koon takia, kertoo Lujatalon työmaapäällikkö Ari Lindholm.

Sääsuoja O-kirjaimen muotoisen katon ja väliin jäävän sisäpihan päälle asennettiin lokakuussa ja sitä tarvitaan maaliskuun loppuun asti. Suojan alla uusitaan kaupungin virastokäytössä olevan kiinteistön julkisivumuuraukset ja vesikatto sekä julkisivun ja katon lämmöneristykset.

Lindholm arvioi, että jätettäessä suojaamatta venttapäiviä tulisi vuodenaika huomioon ottaen viiden kuukauden aikana vähintään kymmenen.

– Tätä kautta suojaus maksaa itsensä varmasti takaisin. Tällaista laskelmaa ei tosin ole tarvinnut tehdä, sillä sääsuojaus on tilaajan vaatimus. Itsekin olen sitä mieltä, ettei tällaista kohdetta pidä jättää sääsuojaamatta – jo laaturiskien minimoimiseksi. Kohdalleni ei taida sitä paitsi olla sattunut yhtään korjauskohdetta sitten vuoden 2003, jossa ei olisi käytetty sääsuojausta, Lindholm kertoo.

Uimahalli uusiutuu suojassa

Sääsuojien käyttö on yleisintä siellä, missä laajaa, ammattimaista korjausrakentamista on harjoitettu pisimpään. Tästä syystä sääsuojien käyttö yleistyi ensin pääkaupunkiseudulla ja vähitellen muualla Suomessa. Myös Turussa sääsuojien käyttö on nykyään useimpien tilaajien vaatimus jo urakkalaskentavaiheessa.

Tällä hetkellä käynnissä on esimerkiksi Petreliuksen uimahallin peruskorjaus, jota Turun kaupungin talotoimi urakoi omana työnä. Urakassa uusitaan hallin vesikatto ja ilmanvaihto; samalla tasakatto muutetaan harjakatoksi.

– Vuodenaika huomioon ottaen oli itsestään selvää, että kohteessa käytetään kunnollista sääsuojaa. Jo mittojen, 24 metriä x 62 metriä, olisi ollut mahdotonta pärjätä kevyillä pressuvirityksillä, perustelee työmaapäällikkö Jaana Pouta Turun kaupungin talotoimesta.

Myös hankkeen tiukka aikataulu teki Poudan mukaan sääsuojauksesta välttämättömän. Suojaus piti suunnitella huolella, sillä ahtaalla tontilla suojauksen rungon tuentamahdollisuudet olivat rajoitetut; yhdeltä sivultaan sääsuojaus piti tukea naapuritontin puolelle. Muilta osin sääsuojaus tuettiin julkisivutöitä varten asennettuihin telineisiin.

Pohjoisen talvet arvaamattomia

Myös Pohjois-Suomessa metallirungolla tuetut sääsuojaukset ovat yleistyneet. Esimerkiksi Telinekatajalla Oulu lähiympäristöineen on yksi vahvimpia alueita.

– Meillä on esimerkiksi Oulun keskustassa ullakkorakentamishankkeita, joissa sääsuojien käyttö on itsestään selvä tilaajan vaatimus, kertoo Telinekatajan aluemyyntipäällikkö Petri Aitta.

Aitta toteaa perinteisen pressuttamisen, ”köyhän miehen sääsuojauksen”, viime aikoina vähentyneen muun muassa siksi, että talvet pohjoisessakin ovat käyneet arvaamattomiksi. Keskellä talvea voi äkkiä tulla taivaalta vettä, ja silloin työmaalle saattaa tulla iso lasku rakenteiden kuivattamisesta.

– Myös lisääntyneet myrskytuulet ovat myrkkyä kevyille pressuille, hän pohtii.

Yksi Pohjois-Pohjanmaalla käynnissä olevista sääsuojauskohteista on Hotelli Kauppaporvarin laajennustyömaa Raahessa. Rakennus Miilunkangas Oy:n urakoimassa kohteessa sääsuojaus oli tilaajan vaatimus, joskin täsmentämätön.

– Meille oli selvää, että rakennus huputetaan koko kattopinta-alaltaan. Tämä oli perusteltua sekä kosteusriskien että työmaan energiatalouden takia, Rakennus Miilunkankaan rakennuspäällikkö Kalevi Niskala perustelee.

Pelkästään kosteusriskien takia vastaavan sääsuojauksen käyttö olisi Niskalan mukaan perusteltua. Lisäarvoa suojaukselle antaa tässä tapauksessa se, että sen ansiosta voidaan välttyä ylimääräisen työnaikaisen kosteuden poistotoimenpiteiltä.

– Sääsuojaus myös mahdollistaa aikataulun nopeuttamisen kolmella viikolla. Tämä liittyy siihen, että vaihdoimme vanhojen kerrosten päälle rakennettavan lisäkerroksen rungon paikallavalettavasta elementtirakenteiseksi, Niskala lisää.

Lokakuussa käynnistynyt hotellilaajennustyömaa valmistuu ensi maaliskuun loppuun mennessä.

Puolen tusinaa toimijaa

Markkinoiden kasvaessa sääsuojatoimittajien lukumäärä on viime vuosina lisääntynyt. Telinekataja ja Lainapeite ovat kaksi suurinta toimittajaa. Niiden lisäksi sääsuojia toimittavat ainakin Teline-Rami, Cramo, Suomen Sääsuoja ja Telinemestari. Viime mainittu on erikoistunut kevytrakenteisiin, alumiinirunkoisiin sääsuojiin.

Paanurakenne Oy:n yhteistyökumppanina Telinemestari Oy toimitti sääsuojia aluksi omiin kohteisiin, sittemmin laajentaen asiakaskuntaansa.

– Meillä oli alun perin tarve saada sääsuojaus hankaliin paikkoihin, jolloin kevytrakenteisuuden vaatimus korostui. Tästä syystä päätimme kehittää oman järjestelmän, perustelee Telinemestarin toimitusjohtaja Jussi Haapalehto.

Yhteensä Suomen sääsuojamarkkinat ovat arviolta 100 000 m2, jos tarkastellaan kerrallaan vuokrattavana olevia sääsuojausjärjestelmiä. Tyypillinen pelkän sääsuojan päivävuokra on luokkaa 0,15–0,20 euroa suojattavalta neliömetriltä. Kokonaisvuokra on lähes aina tätä selvästi korkeampi, koska melkein poikkeuksetta tarvitaan myös telineet. Yleensä myös pystytys- ja purkutyöt on sisällytetty neliövuokraan; enimmillään sääsuojaus voi vaativissa suojauskohteissa maksaa euron neliöltä päivässä. Jos esimerkiksi tuhannen neliön suojaus on tarpeen kolmen kuukauden ajan, hintaa sääsuojaukselle voi näin tulla jopa 90 000 euroa.

Sääsuojakangas on yleensä PVC:tä, ja sen käyttökertojen määrä on tyypillisesti 5–6 työmaata. Monesti kangasta on kunnostettava käyttökertojen välillä.